Hallitsetko sinä ai-agenttia vai ai-agentti sinua?

Kuluttajamarkkinoille vyöryy uusi sukupolvi päälle puettavia tekoälylaitteita. Helsingin Sanomat esitteli 24.7.2025 artikkelissaan “Epäluotettava assistentti“, kuinka ranneketta muistuttava Bee Pioneer ja kaulakoruksi ripustettava Limitless Pendan kuuntelevat käyttäjänsä arkea, äänittävät puhetta ja lähettävät sen suurten kielimallien käsiteltäväksi pilvipalveluihin. Laitteet lupaavat muistuttaa tärkeistä asioista, tehdä yhteenvetoja ja helpottaa jokapäiväistä elämää. Mutta millä hinnalla tämä apu tulee?

Tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen tiivistää huolen: ”Tässä on niin paljon juridisia ja tietosuojaan liittyviä kysymysmerkkejä, että kannattaa tosissaan miettiä, ottaako tällaista käyttöön.” 

Vaikka yritykset vakuuttavat datan olevan turvassa, ääniseuranta luo arkaluonteisen tietovirran. 

Puheesi, tapaamisesi, liikkumisesi.. Oijoi! 

Ne matkaavat näkymättömien pilvikäytävien kautta ulkoisten toimijoiden käsiteltäväksi. Onko järkevää luovuttaa tällainen kontrolli mustiin laatikkoihin? Samalla kuin myös ehkä jopa huomaamattaan äänittää muiden samassa tilassa olevien puhetta.

Ongelman ydin on vallan siirrossa: käyttäjän odotetaan luovuttavan hallinta näkymättömälle koneistolle. Kun puheesi muunnetaan dataksi ja se käsitellään OpenAI:n kaltaisilla suurilla kielimalleilla, menetät kyvyn vaikuttaa siihen, miten tietojasi käytetään. Tämä ei ole pelkästään tekninen ongelma, vaan se on perustavanlaatuinen valtasuhteiden kysymys.

Itse rakennan agentteja atomeista. Siihen ei ole olemassa nopeita pikavoittoja. 

Mutta se ei todellakaan ole lähtökohtaisesti huono asia. Enemmänkin päin vastoin: milloin nopeat pikavoitot, jotka ovat vähän liian hyvää ollakseen totta, ovat kestäviä ratkaisuja? Kaikki mikä on liian hyvää ollakseen totta, harvoin on totta. Omat ratkaisuni ovat hallittuja ja joustavia.

Tärkeintä on tiedon hallinnan joustavuus. Atomien kautta rakennetuissa ratkaisuissa päätän tietoisesti, missä ja miten data käsitellään: arkaluonteinen terveystieto voidaan prosessoida paikallisesti käyttäjän omalla laitteella, kun taas vähemmän herkkä data voi käyttää hallittuja pilvipalveluita. Esimerkiksi hyödyntämällä Azuren Euroopan palvelimia, joiden sijainti ja valvonta ovat GDPR:n piirissä.

Perinteiset tekoälypalvelut pakottavat käyttäjän sopeutumaan jäykkään arkkitehtuuriin: data valuu automaattisesti ulkoisten palveluiden käsiteltäväksi. Atomien kautta rakennetuissa ratkaisuissa jokainen tietovirran suunta on tietoinen valinta. Tämä mahdollistaa sen, että esimerkiksi äänittämisen rajoitukset voidaan ohjelmoida suoraan järjestelmän sydämeen.

Rakennan tekoälyä avoimen lähdekoodin komponenteista, joiden toiminta on tarkistettavissa. Mustien laatikoiden sijaan jokainen prosessi on läpinäkyvä. Tietoturva ei perustu ulkopuolisten lupauksiin vaan rakenteellisiin rajoitteisiin.

Kenen ehdoilla tekoäly kehittyy?

Tekemäni ai-agentit voivat hallitusti hyödyntää pilveä. Erotus tarjolla oleviin palveluihin on perustavanlaatuinen. Emme pakota dataa pilveen vaan valitsemme sen vain silloin kun se on tarpeellista ja turvallista. Azuren EU-palvelimien käyttö tehdään tietoisesti, ehtojen ollessa käyttäjän hallinnassa.

Lopulta kyse ei ole pelkästään teknologiasta vaan vallankäytöstä: kuka määrää tekoälyn toimintasäännöt? Markkinatuotteet normalisoivat ajatusta, jossa käyttäjän odotetaan mukautuvan järjestelmän ehdoille. Atomien kautta rakennetut agentit kääntävät tämän logiikan ylösalaisin: tekoälyn tulee sopeutua ihmisen tarpeisiin, ei toisinpäin.

Agentteja atomeista: se on minulta ideologinen valinta. Teknologian on palveltava käyttäjää, ei järjestelmää. Olipa arkkitehtuuri sitten paikallinen tai pilvipohjainen, lopullinen valta säilyy ihmisellä, joka määrittää reunaehdot. Tämä ei ole pelkästään tekninen lähestymistapa, vaan myös eettinen periaate. 

Kun muut vielä seuraavat kehitystä, minä rakennan sitä. Jos haluat AI-agentin, joka on suunniteltu sinun ehdoillasi, läpinäkyvästi, tietoturvallisesti ja tarpeidesi pohjalta, ota yhteyttä matalalla kynnyksellä.